Itsenäistyvän nuoren arjen hallinta

Millaisia haasteita itsenäistyvän nuoren arjessa saattaa ilmetä?

Eikö tiskaaminen, pyykkääminen, oman kodin tai huoneen siisteydestä huolehtiminen onnistu? Onko ruuanlaittaminen kuin rakettitiedettä? Nuori on elämänvaiheessa, jossa hän on siirtymässä lapsuudenkodista itsenäisempään elämään. Nuoren tulisi tuolloin ottaa haltuun useita uusia toimintakokonaisuuksia, jotta arki ja elämä sujuisi. Lisäksi opiskeluista suoriutuminen ja oikean ammatin löytäminen voivat tuottaa nuorelle haasteita.

519A5577

Miten autamme, kun nuorella on haasteita arjen hallinnan taidoissa?

Toimintaterapiassa voidaan harjoitella nuoren kanssa konkreettisesti arjen taitoja mm. siivoamista, pyykkäämistä, ruuanlaittoa sekä ajankäytön suunnittelua ja hallintaa. Toimintaterapian avulla voidaan tukea myös koulunkäyntiä ja opiskelua, jatko-opintojen ja ammatinvalintaa, työelämävalmiuksia sekä elämän suunnan löytämistä vahvistamalla nuoren itsetuntemusta ja luottamusta omiin taitoihin. Hän etsii elämälleen suuntaa, jatko-opinnot ja ammatinvalinta tulevat ajankohtaiseksi ja nuori aloittelee työelämässä toimimista.

Toimintaterapian avulla vahvistetaan nuoren omiin taitoihin, tuetaan nuoren itsenäistymistä sekä opiskelua ja työelämävalmiuksia.

Keskittyminen ja tarkkaavuus

Mitä ovat keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteet?

Keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteet voivat ilmetä lapsilla häiriöherkkyytenä, vaikeutena seurata ohjeita ja lyhytjänteisyytenä tehtävissä. Näiden haasteiden taustalla voi olla neurobiologisia tekijöitä, kuten ADHD, aistitiedon käsittelyn vaikeuksia, psykologisia tekijöitä (kuten ahdistus tai univaikeudet) sekä ympäristöllisiä häiriötekijöitä. Nämä haasteet voivat vaikuttaa lapsen koulumenestykseen, sosiaalisiin suhteisiin ja arjen hallintaan.

Kuinka autamme lasta, jolla on keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteita?

Toimintaterapeutti voi auttaa lasta, jolla on keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteita monin eri keinoin. Terapeutti voi muokata lapsen ympäristöä häiriötekijöiden vähentämiseksi ja rutiinien selkeyttämiseksi. Hän voi opettaa lapselle itsesäätelytaitoja, kuten hengitys- ja kehotietoisuusharjoituksia, jotka auttavat hallitsemaan vireystilaa ja parantamaan keskittymistä. Lisäksi lapselle voidaan tarjota aistitukea, jos haasteet liittyvät aistiyliherkkyyteen.

Tehtävien pilkkominen pienempiin osiin auttaa lasta keskittymään yhteen asiaan kerrallaan, ja terapeutti voi myös tukea lapsen motivaatiota yhdistämällä kiinnostuksen kohteet oppimiseen. Vanhempien ja opettajien ohjaus on tärkeää, jotta lapsen ympäristö tukee hänen kehitystään. Terapeutti seuraa lapsen edistymistä ja mukauttaa tukitoimia tarpeen mukaan, varmistaen, että lapsi saa parhaan mahdollisen tuen.