Itsestä huolehtimisen taidot

Millaisia haasteita itsestä huolehtimisen taitojen kehityksessä voi ilmetä?

Oletko itse tai onko päiväkodin tai koulun henkilökunta huolestunut lapsesi itsestä huolehtimisen taitojen kehityksestä? Vältteleekö lapsesi tiettyjä toimintoja, joiden odotetaan jo sujuvan hänen ikäiseltään lapselta? Itsestä huolehtimisen perustaitojen, kuten pukeutumisen, peseytymisen tai hampaiden pesun oppiminen ovat tärkeitä virstanpylväitä lapsen kehittyessä itsenäiseksi toimijaksi. Itsestä huolehtimisen taitojen kehittymisessä voi olla haasteita monesta eri syystä. Lapsen voi olla haastavaa pukeutua motoristen taitojen vuoksi, tai hänellä voi olla vaikeuksia ohjata omaa toimintaansa niin, että iltatoimet sujuisivat itsenäisesti.

519A0006-2

Miten tuemme lapsen itsestä huolehtimisen taitojen kehittymistä?

Toimintaterapiassa autamme vanhempia, hoitajia ja koulun henkilökuntaa tukemaan lapsen itsestä huolehtimisen kehittymistä. Toimintaterapiassa terapeutti analysoi, mistä lapsen toimintakyvyn haasteet mahdollisesti voivat johtua, auttaa lasta oppimaan uusia valmiuksia ja taitoja yhdessä asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja etsii tarvittaessa apuvälineitä, jotka auttavat lasta itsestä huolehtimisen toimista suoriutumisessa.

Toimintaterapia perustuu aina yhdessä asiakkaan ja asiakkaan läheisten kanssa asetettuihin tavoitteisiin.

Keskittyminen ja tarkkaavuus

Mitä ovat keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteet?

Keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteet voivat ilmetä lapsilla häiriöherkkyytenä, vaikeutena seurata ohjeita ja lyhytjänteisyytenä tehtävissä. Näiden haasteiden taustalla voi olla neurobiologisia tekijöitä, kuten ADHD, aistitiedon käsittelyn vaikeuksia, psykologisia tekijöitä (kuten ahdistus tai univaikeudet) sekä ympäristöllisiä häiriötekijöitä. Nämä haasteet voivat vaikuttaa lapsen koulumenestykseen, sosiaalisiin suhteisiin ja arjen hallintaan.

Kuinka autamme lasta, jolla on keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteita?

Toimintaterapeutti voi auttaa lasta, jolla on keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteita monin eri keinoin. Terapeutti voi muokata lapsen ympäristöä häiriötekijöiden vähentämiseksi ja rutiinien selkeyttämiseksi. Hän voi opettaa lapselle itsesäätelytaitoja, kuten hengitys- ja kehotietoisuusharjoituksia, jotka auttavat hallitsemaan vireystilaa ja parantamaan keskittymistä. Lisäksi lapselle voidaan tarjota aistitukea, jos haasteet liittyvät aistiyliherkkyyteen.

Tehtävien pilkkominen pienempiin osiin auttaa lasta keskittymään yhteen asiaan kerrallaan, ja terapeutti voi myös tukea lapsen motivaatiota yhdistämällä kiinnostuksen kohteet oppimiseen. Vanhempien ja opettajien ohjaus on tärkeää, jotta lapsen ympäristö tukee hänen kehitystään. Terapeutti seuraa lapsen edistymistä ja mukauttaa tukitoimia tarpeen mukaan, varmistaen, että lapsi saa parhaan mahdollisen tuen.