Hei, olen Antti. Valmistuin toimintaterapeutiksi 2014. Olen työskennellyt yli kymmenen vuoden ajan erilaisten nuorten ja aikuisten parissa sekä toimintaterapiassa että valmennuksellisissa tehtävissä.
Työskentelyni perustuu rauhalliseen, kannattelevaan ja yksilön vahvuuksia korostavaan työotteeseen. Minulle on tärkeää luoda turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri, jossa asiakkaalla on mahdollisuus löytää omat voimavaransa, vahvistaa toimintakykyään ja rakentaa arkeensa toimivia ratkaisuja.
Olen työskennellyt laajasti mm. neuropsykiatristen haasteiden, mielenterveyden oireiden, arjenhallinnan pulmien, opiskelu- ja työelämävalmiuksien sekä sosiaalisen toimintakyvyn tukemisen parissa. Toimintaterapiassa hyödynnän vahvaa kokemusta valmennuksellisesta työotteesta, nuorten parissa tehdystä työstä sekä kokonaisvaltaisesta toimintakyvyn arvioinnista.
Taustaltani löytyy lisäksi usean vuoden kokemus nuorten työpajoista ja lastensuojelun ympärivuorokautisesta työstä, mikä on vahvistanut ymmärrystäni yksilöllisistä elämänpoluista ja arjen tukemisen monimuotoisuudesta.
Työskentelen mielelläni asiakkaiden kanssa, jotka kaipaavat konkreettista tukea arjen sujuvuuteen, toiminnanohjaukseen, vuorokausirytmiin, opiskelun tai työn aloittamiseen sekä oman toimintakyvyn hahmottamiseen.
Mitä ovat keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteet?
Keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteet voivat ilmetä lapsilla häiriöherkkyytenä, vaikeutena seurata ohjeita ja lyhytjänteisyytenä tehtävissä. Näiden haasteiden taustalla voi olla neurobiologisia tekijöitä, kuten ADHD, aistitiedon käsittelyn vaikeuksia, psykologisia tekijöitä (kuten ahdistus tai univaikeudet) sekä ympäristöllisiä häiriötekijöitä. Nämä haasteet voivat vaikuttaa lapsen koulumenestykseen, sosiaalisiin suhteisiin ja arjen hallintaan.
Kuinka autamme lasta, jolla on keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteita?
Toimintaterapeutti voi auttaa lasta, jolla on keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteita monin eri keinoin. Terapeutti voi muokata lapsen ympäristöä häiriötekijöiden vähentämiseksi ja rutiinien selkeyttämiseksi. Hän voi opettaa lapselle itsesäätelytaitoja, kuten hengitys- ja kehotietoisuusharjoituksia, jotka auttavat hallitsemaan vireystilaa ja parantamaan keskittymistä. Lisäksi lapselle voidaan tarjota aistitukea, jos haasteet liittyvät aistiyliherkkyyteen.
Tehtävien pilkkominen pienempiin osiin auttaa lasta keskittymään yhteen asiaan kerrallaan, ja terapeutti voi myös tukea lapsen motivaatiota yhdistämällä kiinnostuksen kohteet oppimiseen. Vanhempien ja opettajien ohjaus on tärkeää, jotta lapsen ympäristö tukee hänen kehitystään. Terapeutti seuraa lapsen edistymistä ja mukauttaa tukitoimia tarpeen mukaan, varmistaen, että lapsi saa parhaan mahdollisen tuen.