Psykofyysisen lähestymistavan toimintaterapiassa autetaan asiakasta tunnistamaan, kokemaan ja hyväksymään kehon tuntemuksia ja niiden yhteyttä ja vaikutusta mieleen ja arjen kokemuksiin. Psykofyysinen toimintaterapia perustuu kokemukselliseen oppimiseen, jonka avulla asiakas saa selviytymiskeinoja ja ratkaisumalleja elämäänsä. Toimintaterapian tavoitteet valitaan aina sen mukaan, mikä toiminta ja mitkä roolit ovat kuntoutujalle tärkeitä arjessa ja kuntoutuksen suunnittelussa huomioidaan aina asiakkaan voimavarat ja elämäntilanne.
Psykofyysisen toimintaterapian avulla voidaan auttaa tunnistamaan ja helpottamaan oloa sekä vahvistamaan omia keinoja, kun stressi, ahdistus tai krooninen kipu vie voimavaroja ja heikentää elämänlaatua. Psykofyysistä lähestymistapaa voidaan hyödyntää myös itsetuntoon, minäkuvaan ja ihmissuhteisiin liittyvissä haasteissa.
Psykofyysinen lähestymistapa antaa ymmärrystä ja keinoja vaikuttaa kipuun, pahaan oloon, jännitykseen, paniikkiin, tunteiden sekamelskaan sekä vireystilaan kehoon ja kehon tasapainon säätelyyn suuntautuneiden harjoitusten avulla.
Psykofyysisessä toimintaterapiassa tutustutaan autonomisen hermoston ja vireystilan toimintaan ja siihen, kuinka autonomisen hermoston toiminta vaikuttaa kokemukseen omasta arjesta. Autonomisen hermoston toiminnan ymmärtäminen antaa keinoja sekä ymmärtää että vaikuttaa arjen toimintojen ongelmiin. Psykofyysinen lähestymistapa antaa toimintaterapiaan näkökulmaa ja keinoja vahvistaa kehotietoisuutta ja itsetuntemusta, palautumisen keinoja ja säätelemään omaa vireystilaa, mikä voi tukea selviytymistä esimerkiksi opinnoissa, sosiaalista osallistumista ja yhteyttä sekä arjen hallintaa.
Mitä ovat keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteet?
Keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteet voivat ilmetä lapsilla häiriöherkkyytenä, vaikeutena seurata ohjeita ja lyhytjänteisyytenä tehtävissä. Näiden haasteiden taustalla voi olla neurobiologisia tekijöitä, kuten ADHD, aistitiedon käsittelyn vaikeuksia, psykologisia tekijöitä (kuten ahdistus tai univaikeudet) sekä ympäristöllisiä häiriötekijöitä. Nämä haasteet voivat vaikuttaa lapsen koulumenestykseen, sosiaalisiin suhteisiin ja arjen hallintaan.
Kuinka autamme lasta, jolla on keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteita?
Toimintaterapeutti voi auttaa lasta, jolla on keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteita monin eri keinoin. Terapeutti voi muokata lapsen ympäristöä häiriötekijöiden vähentämiseksi ja rutiinien selkeyttämiseksi. Hän voi opettaa lapselle itsesäätelytaitoja, kuten hengitys- ja kehotietoisuusharjoituksia, jotka auttavat hallitsemaan vireystilaa ja parantamaan keskittymistä. Lisäksi lapselle voidaan tarjota aistitukea, jos haasteet liittyvät aistiyliherkkyyteen.
Tehtävien pilkkominen pienempiin osiin auttaa lasta keskittymään yhteen asiaan kerrallaan, ja terapeutti voi myös tukea lapsen motivaatiota yhdistämällä kiinnostuksen kohteet oppimiseen. Vanhempien ja opettajien ohjaus on tärkeää, jotta lapsen ympäristö tukee hänen kehitystään. Terapeutti seuraa lapsen edistymistä ja mukauttaa tukitoimia tarpeen mukaan, varmistaen, että lapsi saa parhaan mahdollisen tuen.