Olemme TerapiaMessissä kiteyttäneet toimintaterapian ytimeksi sanaparit: Toimiva arki – mielekäs elämä! Pyrimme toimintaterapian avulla vaikuttamaan siihen, että ihmisen arki olisi toimivaa.
Kun arki saadaan toimivaksi, elämä tuntuu kokonaisuudessaan mielekkäämmältä. Toisaalta sanapari toimii toiseenkin suuntaan. Kun elämään saadaan merkityksellistä mielekästä sisältöä, vaikuttaa tämä mielekkyyden kokemus myös siihen, että arki tuntuu toimivammalta.
Toimintaterapia on kuntoutusta, jonka avulla pyritään mahdollistamaan ihmiselle mahdollisimman hyvä toimintakyky niissä asioissa, mitä hän haluaa tehdä tai mitä hänen täytyy tehdä omassa arjessaan. Toimintaterapia onkin hyvin monimuotoinen ja kokonaisvaltainen kuntoutusmuoto, koska ihmisten arki voi sisältää hyvin paljon erilaisia asioita, ja elämän eri osa-alueet vaikuttavat toisiinsa ja ihmisen toimintaan sekä toimintakykyyn.
Toisinaan asiakas saattaa odottaa toimintaterapiaan tullessaan, että terapeutti määrittelisi hänen terapialleen tavoitteet ja suunnittelisi harjoitukset niiden mukaan. Toimintaterapeutin on kuitenkin mahdotonta määrittää ulkoapäin asiakkaalle valmiita tavoitteita, sillä ihmisten arki voi sisältää niin monenlaisia asioita, ja eri asiat ovat eri ihmisille tärkeitä. Se mikä on toiselle tärkeää, ei välttämättä vaikuta millään tavalla toisen ihmisen arkeen. Toimintaterapiaprosessi alkaakin siitä, että selvitetään, mitä asiakkaan arki sisältää ja mitkä asiat hän kokee tärkeiksi. Tärkeää on selvittää, mitkä asiat arjessa eivät tällä hetkellä onnistu, ja toisaalta myös mitä asioita asiakas tahtoo tehdä, tai mistä asioista hänen täytyy suoriutua.
Ympäristö asettaa aina omat vaatimuksensa ihmisen toiminnalle. Sekä fyysinen- että sosiaalinen ympäristö voi joko edistää tai estää ihmisen toimintakykyä. Toimintaterapian tavoitteena voi olla myös ympäristön muokkaaminen edistämään asiakkaan toimintakykyä, esimerkiksi erilaisten apuvälineiden tai ympäristön muutostöiden avulla. Aina ympäristössä tehtävien muutosten ei tarvitse olla suuria, että ne jo edistävät arjessa selviytymistä. Esimerkiksi koululaiselle, jolla on vaikeutta keskittyä tehtävien tekemiseen koululuokassa, saatetaan hankkia apuvälineeksi kuulosuojaimet, jotka auttavat rajoittamaan ympäristöstä tulevien kuuloärsykkeiden määrää, ja helpottavat keskittymistä.
Myös asiakkaan ikä vaikuttaa luonnollisesti paljon toimintaterapian sisältöön. Alkukartoituksen perusteella määräytyvät toimintaterapian tavoitteet. Tavoitteet terapialle asetetaan aina yhdessä asiakkaan kanssa ja terapiamenetelmien valinnassa hyödynnetään mahdollisimman paljon asiakkaan omia kiinnostuksen kohteita. Näin motivaatio harjoitteluun saadaan heräämään ja myös säilymään.
maiju.korkea-aho@terapiamessi.com
puh. 040 963 9991
Keskuskatu 10, Alajärvi
Päivölänkatu 38, Seinäjoki
Keskuskatu 10, Alajärvi
Keskuskatu 10, Alajärvi
Mitä ovat keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteet?
Keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteet voivat ilmetä lapsilla häiriöherkkyytenä, vaikeutena seurata ohjeita ja lyhytjänteisyytenä tehtävissä. Näiden haasteiden taustalla voi olla neurobiologisia tekijöitä, kuten ADHD, aistitiedon käsittelyn vaikeuksia, psykologisia tekijöitä (kuten ahdistus tai univaikeudet) sekä ympäristöllisiä häiriötekijöitä. Nämä haasteet voivat vaikuttaa lapsen koulumenestykseen, sosiaalisiin suhteisiin ja arjen hallintaan.
Kuinka autamme lasta, jolla on keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteita?
Toimintaterapeutti voi auttaa lasta, jolla on keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteita monin eri keinoin. Terapeutti voi muokata lapsen ympäristöä häiriötekijöiden vähentämiseksi ja rutiinien selkeyttämiseksi. Hän voi opettaa lapselle itsesäätelytaitoja, kuten hengitys- ja kehotietoisuusharjoituksia, jotka auttavat hallitsemaan vireystilaa ja parantamaan keskittymistä. Lisäksi lapselle voidaan tarjota aistitukea, jos haasteet liittyvät aistiyliherkkyyteen.
Tehtävien pilkkominen pienempiin osiin auttaa lasta keskittymään yhteen asiaan kerrallaan, ja terapeutti voi myös tukea lapsen motivaatiota yhdistämällä kiinnostuksen kohteet oppimiseen. Vanhempien ja opettajien ohjaus on tärkeää, jotta lapsen ympäristö tukee hänen kehitystään. Terapeutti seuraa lapsen edistymistä ja mukauttaa tukitoimia tarpeen mukaan, varmistaen, että lapsi saa parhaan mahdollisen tuen.