Olen Elina, toimintaterapeutti (AMK), valmistunut vuonna 2023. Aiemmalta koulutukseltani olen vammaistyöhön erikoistunut lähihoitaja, työvalmentaja sekä puhevammaisten tulkki ja kommunikaatio-ohjaaja. Puhevammaisten tulkkina minulla on vahva kokemus erityisesti aivoverenkiertohäiriöistä kuntoutuvien asiakkaiden kommunikoinnin tukemisesta. Kommunikaatio-ohjaajana olen työskennellyt neuropsykiatristen lasten kanssa, tukien heidän vuorovaikutustaan ja arjen sujuvuutta.
Työkokemusta minulla on toimintaterapeuttina sekä erikoissairaanhoidon kuntoutusosastolta että neurologian tiimistä. Olen työskennellyt myös yksityisellä sektorilla avokuntoutuksessa eri-ikäisten asiakkaiden parissa.
Työssäni pyrin tarkastelemaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan arkiympäristöä ja etsimään yhdessä asiakkaan kanssa toimivia keinoja mielekkään arjen onnistumiseen. Toimintaterapeuttina pidän tärkeänä sitä, että jokainen asiakas pystyy osallistumaan omaan elämäänsä ja toteuttamaan itselleen merkityksellisiä asioita. Haluan olla mukana mahdollistamassa edellä mainittuja asioita sekä toimintaterapian että kommunikaation tukemisen keinoin.
Erityinen kiinnostuksenkohteeni on koira-avusteinen kuntoutus. Työparinani toimii Barbet-rotuinen Nessa, joka on suorittanut Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry:n soveltuvuusarvion.
Mitä ovat keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteet?
Keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteet voivat ilmetä lapsilla häiriöherkkyytenä, vaikeutena seurata ohjeita ja lyhytjänteisyytenä tehtävissä. Näiden haasteiden taustalla voi olla neurobiologisia tekijöitä, kuten ADHD, aistitiedon käsittelyn vaikeuksia, psykologisia tekijöitä (kuten ahdistus tai univaikeudet) sekä ympäristöllisiä häiriötekijöitä. Nämä haasteet voivat vaikuttaa lapsen koulumenestykseen, sosiaalisiin suhteisiin ja arjen hallintaan.
Kuinka autamme lasta, jolla on keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteita?
Toimintaterapeutti voi auttaa lasta, jolla on keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteita monin eri keinoin. Terapeutti voi muokata lapsen ympäristöä häiriötekijöiden vähentämiseksi ja rutiinien selkeyttämiseksi. Hän voi opettaa lapselle itsesäätelytaitoja, kuten hengitys- ja kehotietoisuusharjoituksia, jotka auttavat hallitsemaan vireystilaa ja parantamaan keskittymistä. Lisäksi lapselle voidaan tarjota aistitukea, jos haasteet liittyvät aistiyliherkkyyteen.
Tehtävien pilkkominen pienempiin osiin auttaa lasta keskittymään yhteen asiaan kerrallaan, ja terapeutti voi myös tukea lapsen motivaatiota yhdistämällä kiinnostuksen kohteet oppimiseen. Vanhempien ja opettajien ohjaus on tärkeää, jotta lapsen ympäristö tukee hänen kehitystään. Terapeutti seuraa lapsen edistymistä ja mukauttaa tukitoimia tarpeen mukaan, varmistaen, että lapsi saa parhaan mahdollisen tuen.