Lapsen tunnesäätely toimintaterapeutin silmin: Lempeyttä ja työkaluja arkeen

Lapsen tunnetaidot ovat keskeisessä asemassa siinä, miten hän osallistuu arjen toimintoihin, leikkii kavereiden kanssa ja toimii ryhmässä. Tunteet vaikuttavat kaikkeen tekemiseen, ja siksi niiden säätelyn harjoitteleminen on yksi lapsuuden tärkeistä kehitystehtävistä.

Mitkä tunnetaidot?

Tunnetaidot eivät ole vain tunteiden nimeämistä, vaan ne liittyvät kiinteästi lapsen kykyyn osallistua ja toimia vuorovaikutuksessa muiden lasten ja aikuisten kanssa. Kun lapsella on haasteita tunnesäätelyssä, se voi näkyä arjessa esimerkiksi vaikeuksina sietää pettymyksiä, haasteina kaverisuhteissa tai kuormittumisena koulupäivän aikana. Nämä tilanteet vaikuttavat suoraan lapsen käsitykseen itsestään ja omasta osaamisestaan.

Toimintaterapia tunnetaitojen tukena

Toimintaterapiassa lapsen tunnetaitoja lähestytään hyvin käytännönläheisesti ja toiminnallisesti. Toimintaterapeutti voi jalkautua suoraan lapsen arkiympäristöön: kotiin, päiväkotiin tai kouluun, ja tarkastella, mitkä tekijät vaikuttavat lapsen tunnesäätelyyn juuri siinä ympäristössä.

Toiminnalliset menetelmät ovat erityisen hyödyllisiä silloin, kun tunteiden sanoittaminen on lapselle vaikeaa. Toimintaterapiassa vireystilan säätelyä voidaankin lähestyä lapsen kielellä puhumalla esimerkiksi aktiivisuustasosta tai ”kaasujalasta”. Tämän tueksi tuodaan usein visualisointia. Esimerkiksi värien avulla voidaan auttaa lasta tunnistamaan omaa vireystilaansa: sininen viestii alivireydestä ja vihreä optimaalisesta tasapainosta, kun taas keltaisella alueella kontrolli alkaa jo rakoilla ja punaisessa tilassa hallinta on menetetty. Koska tunteet asuvat vahvasti kehossa, niitä työstetään usein myös kehollisuuden ja liikkeen keinoin.

Räiskyvät vai näkymättömät tunteet

Usein huomio kiinnittyy lapsiin, joiden tunteet näkyvät ulospäin voimakkaana räiskyvyytenä. On kuitenkin tärkeää tunnistaa myös lapset, jotka ”ylisäätelevät” eli tukahduttavat tunteensa. He saattavat vaikuttaa ulospäin rauhallisilta, mutta kärsivät sisäisestä kuormituksesta. Toimintaterapiassa voidaan vahvistaa erilaisten lasten itsetuntemusta ja tarjota heille sopivia säätelykeinoja.

Kolme vinkkiä vanhemmalle

Lapsen tunnesäätelyn tukeminen alkaa usein hyvin pienistä, mutta merkityksellisistä asioista:

  1. Huolehdi omasta jaksamisestasi. Vanhemman hyvinvointi, lepo ja ruokailu ovat perusta, jolle lapsen tunnekasvatus rakentuu. Kun olet itse levännyt, jaksat kanssasäädellä lapsen tunteita paremmin.
  2. Mene ”kalaan”. Älä ohjaa tai tarjoa liian hanakasti lapselle valmiita ratkaisuja tilanteisiin, tai tunnesäätelykeinoja sen perusteella, mitä näet lapsen käytöksestä ulos päin, vaan ole sen sijaan utelias ja tarjoa lapselle mahdollisuus avautua omasta kokemuksestaan.
  3. Vahvista viestiä: ”Tee omalla tavallasi”. Kaikkien lasten ei tarvitse mahtua samaan muottiin. Hyväksyntä ja lempeys omaa ja lapsen yksilöllisyyttä kohtaan rakentavat tervettä itsetuntoa ja mielenterveyttä.

Tunnetaitojen harjoittelu on matka, jossa erehdykset ja uudet yritykset kuuluvat asiaan. Tärkeintä on pysähtyä ihmettelemään tunteita yhdessä lapsen kanssa ja antaa tilaa kaikille tunteille.

Haluatko kuulla aiheesta lisää? Käy kuuntelemassa Mukana arjessa podcastin jaksosta ”Lapsen tunnesäätely toimintaterapeutin silmin” – keskusteluamme lasten tunnetaidoista ja niiden tukemisesta. jaksossa pääset kuulemaan myös vieraanamme olevan Lotta Lahden Mursu-tuotteista, joita voit myös hyödyntää tunnesäätelyn tukemisessa.

Onko lapsellasi tunnesäätelyn haasteita, joihin kaipaisit ammattilaisen tukea? Voit varata meiltä maksuttoman 30min alkukartoituksen, jonka aikana selvitämme, olisiko toimintaterapia lapsellesi mahdollisesti hyödyllinen kuntoutusmuoto. Varaa aika alkukartoitukseen täältä.

Keskittyminen ja tarkkaavuus

Mitä ovat keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteet?

Keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteet voivat ilmetä lapsilla häiriöherkkyytenä, vaikeutena seurata ohjeita ja lyhytjänteisyytenä tehtävissä. Näiden haasteiden taustalla voi olla neurobiologisia tekijöitä, kuten ADHD, aistitiedon käsittelyn vaikeuksia, psykologisia tekijöitä (kuten ahdistus tai univaikeudet) sekä ympäristöllisiä häiriötekijöitä. Nämä haasteet voivat vaikuttaa lapsen koulumenestykseen, sosiaalisiin suhteisiin ja arjen hallintaan.

Kuinka autamme lasta, jolla on keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteita?

Toimintaterapeutti voi auttaa lasta, jolla on keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteita monin eri keinoin. Terapeutti voi muokata lapsen ympäristöä häiriötekijöiden vähentämiseksi ja rutiinien selkeyttämiseksi. Hän voi opettaa lapselle itsesäätelytaitoja, kuten hengitys- ja kehotietoisuusharjoituksia, jotka auttavat hallitsemaan vireystilaa ja parantamaan keskittymistä. Lisäksi lapselle voidaan tarjota aistitukea, jos haasteet liittyvät aistiyliherkkyyteen.

Tehtävien pilkkominen pienempiin osiin auttaa lasta keskittymään yhteen asiaan kerrallaan, ja terapeutti voi myös tukea lapsen motivaatiota yhdistämällä kiinnostuksen kohteet oppimiseen. Vanhempien ja opettajien ohjaus on tärkeää, jotta lapsen ympäristö tukee hänen kehitystään. Terapeutti seuraa lapsen edistymistä ja mukauttaa tukitoimia tarpeen mukaan, varmistaen, että lapsi saa parhaan mahdollisen tuen.