ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö) mielletään usein pelkkänä fyysisenä levottomuutena tai vaikeutena pysyä paikoillaan. Diagnoosin saaneelle lapselle ja hänen perheelleen kyse on kuitenkin paljon monisyisemmästä ilmiöstä, joka vaikuttaa muun muassa tunteiden säätelyyn, arjen suunnitteluun ja sosiaaliseen kanssakäymiseen.
Tylsyys haastaa arjessa
Yksi ADHD-arjen merkittävimmistä ilmiöistä on voimakas tarve jatkuvalle stimulaatiolle ja tekemiselle.
Toimettomuus tai ”tyhjä tila” voi tuntua ADHD-oireisesta hyvin epämiellyttävältä. ADHD-lapsen mieli rakentaa jatkuvasti suunnitelmaa siitä, mitä tapahtuu seuraavaksi.
Kun mielenkiintoista tekemistä ei löydy, tylsyyden tunne voi eskaloitua nopeasti ärtymykseksi tai suuttumukseksi. Kyse ei ole vain ajanvietteen puutteesta, vaan sisäisestä levottomuudesta, joka vaatii kanavointia.
Tunteet voivat kiihtyä nopeasti
ADHD-lapsen arjessa tunteet kiihtyvät usein nopeasti. Tunnereaktiot saattavat nousta nollasta sataan hyvin lyhyessä ajassa, jolloin lapsi ei ehdi harkita toimintaansa ennen kuin hän jo reagoi.
Erityisen haastavia ovat tilanteet, joissa oma luova idea tai suunnitelma ei pääsekään toteutumaan. Luopuminen omasta visiosta voi aiheuttaa voimakkaan pettymyksen ja suuttumuksen.
Sellaisen asian pitkäjänteinen tekeminen, johon lapsella ei ole sisäistä motivaatiota, vaatii ADHD-oireiselta lapselta valtavasti voimavaroja. Pinnistely epämieluisan toiminnan parissa kerryttää tunnekuormaa, jolloin pienetkin epäonnistumiset saattavat olla viimeinen pisara, joka saa tunteet läikkymään yli.
Oikeanlaisella tuella kohti toimivaa arkea
Oikeanlaisen tuen löytäminen on usein prosessi, joka vaatii aikaa ja kokeiluja.
Sopivan lääkityksen löytäminen on yksilöllistä, ja lääketasapainoa etsitään yhteistyössä hoitavan lääkärin kanssa. Joskus lääke saattaa aiheuttaa sivuvaikutuksia, kuten ruokahaluttomuutta, ahdistusta, ärtyneisyyttä tai univaikeuksia, jolloin lääkkeen vaihtaminen on välttämätöntä. Onnistuessaan lääkitys auttaa tasaamaan vireystilaa ja tukee keskittymistä esimerkiksi kouluympäristössä.
Toimintaterapiassa tavoitteena on asiakkaan toimiva arki. Tavoitteet terapialle asetetaan aina yksilöllisesti, ja tavoitteet vaihtelevat sen mukaan, mikä on asiakkaalle tärkeää hänen arjessaan. Lapsi voi nimetä tavoitteekseen esimerkiksi, että suoriutuu koulutehtävistä, pystyy lähtemään itsenäisesti kouluun, osaa leikkiä kavereiden kanssa, tai pystyy osallistumaan harrastukseen.
Arjen toimintaan osallistuminen vaatii monenlaisia taitoja ja valmiuksia, joita harjoitellaan toimintaterapiassa. Toimintaterapiassa voidaan harjoitella esimerkiksi tunnesäätely- ja kaveritaitoja, itsenäistä rauhoittumista, kellonaikojen hahmottamista tai oman toiminnan ohjaamista. Esimerkiksi rentoutusharjoitukset voivat olla avainasemassa, kun päivän kierroksia täytyy laskea illalla nukahtamista varten.
Toisinaan taitojen harjoittelun sijaan, toimintaterapiassa etsitään erilaisia keinoja tai apuvälineitä kompensoimaan puuttuvia tai kehittymässä olevia taitoja tai valmiuksia. Esimerkiksi kuuloherkälle lapselle voidaan etsiä sopivia kuuloaistia jäsentäviä apuvälineitä käytettäväksi luokkatilanteessa, tai liikehakuiselle lapselle mietitään sallittuja keinoja purkaa omaa liikkumisen tarvetta koulupäivien aikana. Aamutoimien yhteyteen voidaan luoda kuvatukia sekä muistutuksia tai hälytyksiä tukemaan aamutoimien etenemistä. Tärkeässä roolissa erilaisten apukeinojen käyttöönotossa ovat lapsen arjessa läheiset aikuiset, kuten omat vanhemmat sekä koulun tai päiväkodin henkilökunta.
ADHD voi tuoda mukanaan vahvuuksia
Vaikka ADHD tuo haasteita, se tuo mukanaan usein myös upeita voimavaroja. Luontainen tarve toimia ja liikkua voidaan kääntää suureksi työteliäisyydeksi ja innostukseksi asioissa, jotka lapsi kokee itse merkityksellisiksi. ADHD:hen liittyy myös kyky hyperfokusoitua eli keskittyä erityisen intensiivisesti ja pitkäjänteisesti asioihin, joihin henkilöllä on sisäsyntyinen mielenkiinto ja motivaatio. Tämän vuoksi omien mielenkiinnonkohteiden parissa voi saavuttaa paljon.
Haluatko kuulla, miltä ADHD tuntuu lapsen itsensä kertomana?
Mukana arjessa podcast-jaksossamme pääsemme kurkistamaan ADHD-arkeen aidosti ja suoraan. Jaksossa käsitellään niin lääkekokeilujen haasteita kuin niitä hienoja vahvuuksia, joita diagnoosi voi tuoda tullessaan. Kuulet myös, miten ammattilaiset ja perhe voivat yhdessä tukea lasta matkan varrella.
Kuuntele uusin jakso ja syvennä ymmärrystäsi ADHD-arjesta!