Aistiensäätely ja tunnetaitojen tukeminen on keskeinen osa lasten toimintaterapiaa TerapiaMessissä. Arki vaatii lapselta jatkuvaa kykyä säädellä omaa oloaan: sietää melua, odottaa vuoroaan ja tulla toimeen erilaisten tunteiden kanssa. Kun aistikuormitus kasvaa liian suureksi tai tunteet tuntuvat hallitsemattomilta, se heijastuu usein lapsen käyttäytymiseen. TerapiaMessissä autamme lasta ja lapsen läheisiä ymmärtämään kehon viestejä ja tunteita sekä käyttäytymisen takana vaikuttavia taustatekijöitä. Tavoitteena on, että lapsi voi toimia vapaammin ja luottavaisemmin erilaisissa ympäristöissä.
Aistiensäätelyn haasteet tarkoittavat, että lapsen aivot käsittelevät ympäristön viestejä (ääniä, valoja, kosketusta, liikettä) tavallista voimakkaammin tai vaimeammin.
Yliherkkyydet: Lapsi saattaa kuormittua herkästi hälystä tai vaatteiden tunnun kaltaisista ärsykkeistä, mikä johtaa vetäytymiseen tai kiukkuun.
Aliherkkyydet: Lapsi saattaa kaivata jatkuvaa kovaa liikettä tai voimakasta puristusta tunteakseen oman kehonsa.
Toimintaterapiassa: Etsimme keinot, joilla ”kuormituskupin” täyttyminen estetään ja löydämme lapselle sopivat tavat säädellä vireystilaansa (esim. painotuotteet, aistilepo tai aktivoiva liike).
Käyttäytyminen on usein lapsen tapa viestiä hätää tai osaamattomuutta. Toimintaterapiassa etsimme syitä käyttäytymisen takaa, ja pyrimme vaikuttamaan käytöksen juurisyihin.
Tunnistaminen ja nimeäminen: Harjoittelemme tunteiden tunnistamista kehossa ja niiden nimeämistä.
Säätelykeinot: Etsimme sallittuja tapoja purkaa kiukkua tai hallita jännitystä.
Sosiaaliset tilanteet: Vahvistamme lapsen itsetuntoa ja taitoja toimia yhdessä muiden kanssa.
Meillä TerapiaMessissä on erityisosaamista myös selektiivisen mutismin (valikoiva puhumattomuus) kuntoutukseen. Selektiivisessä mutismissa lapsi kykenee puhumaan tutuissa tilanteissa, mutta on puhumaton tietyissä sosiaalisissa ympäristöissä, kuten päiväkodissa tai koulussa.
Toimintaterapiassa lähestymme tätä lempeästi jännitystä lieventäen. Emme pakota lasta puhumaan, vaan rakennamme turvallista vuorovaikutusta ja osallistumisen kokemuksia leikin ja toiminnan kautta. Tuemme myös perhettä ja lähiympäristöä luomaan lapselle paineettoman ja rohkaisevan ilmapiirin. Valikoivaan puhumattomuuteen ovat erikoistuneet terapeuttimme Ulla Sippola ja Marja Matintupa.
Kuntoutus perustuu aina turvalliseen suhteeseen terapeutin ja lapsen välillä.
Leikkisyys: Vaikeitakin asioita harjoitellaan turvallisesti leikin kautta.
Yhteistyö: Ohjaamme vanhempia ja opettajia ymmärtämään lapsen reagointitapoja ja tarjoamme konkreettisia työkaluja arjen tilanteisiin.
Yksilöllisyys: Jokaisen lapsen hermosto ja tunnemaailma on ainutlaatuinen – niin on myös meidän tapamme auttaa.
Voit tulla neuropsykiatriseen toimintaterapiaan usealla eri tavalla:
Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus: Jos lapsella on Kelan kuntoutuspäätös.
Hyvinvointialueen ostopalvelu: Maksusitoumus tai palvelusteli omalta hyvinvointialueelta.
Itse maksavana asiakkaana.
Vinkki: Jos olet epävarma siitä, miten hakuprosessi etenee, autamme ja neuvomme mielellämme. Ota rohkeasti yhteyttä!
Onnistunut toimintaterapia alkaa oikean terapeutin valinnasta. Alta pääset tutustumaan lasten kanssa työskentelyyn erikoistuneisiin terapeutteihimme.
Mitä ovat keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteet?
Keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteet voivat ilmetä lapsilla häiriöherkkyytenä, vaikeutena seurata ohjeita ja lyhytjänteisyytenä tehtävissä. Näiden haasteiden taustalla voi olla neurobiologisia tekijöitä, kuten ADHD, aistitiedon käsittelyn vaikeuksia, psykologisia tekijöitä (kuten ahdistus tai univaikeudet) sekä ympäristöllisiä häiriötekijöitä. Nämä haasteet voivat vaikuttaa lapsen koulumenestykseen, sosiaalisiin suhteisiin ja arjen hallintaan.
Kuinka autamme lasta, jolla on keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteita?
Toimintaterapeutti voi auttaa lasta, jolla on keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteita monin eri keinoin. Terapeutti voi muokata lapsen ympäristöä häiriötekijöiden vähentämiseksi ja rutiinien selkeyttämiseksi. Hän voi opettaa lapselle itsesäätelytaitoja, kuten hengitys- ja kehotietoisuusharjoituksia, jotka auttavat hallitsemaan vireystilaa ja parantamaan keskittymistä. Lisäksi lapselle voidaan tarjota aistitukea, jos haasteet liittyvät aistiyliherkkyyteen.
Tehtävien pilkkominen pienempiin osiin auttaa lasta keskittymään yhteen asiaan kerrallaan, ja terapeutti voi myös tukea lapsen motivaatiota yhdistämällä kiinnostuksen kohteet oppimiseen. Vanhempien ja opettajien ohjaus on tärkeää, jotta lapsen ympäristö tukee hänen kehitystään. Terapeutti seuraa lapsen edistymistä ja mukauttaa tukitoimia tarpeen mukaan, varmistaen, että lapsi saa parhaan mahdollisen tuen.