Lapsen kehityksessä liike on avain oppimiseen ja osallistumiseen. Kun karkea- tai hienomotoriikan haasteet jarruttavat menoa, lapsi saattaa vältellä leikkejä tai turhautua arjen askareissa. TerapiaMessissä motorisen kehityksen tukeminen on innostavaa harjoittelua leikin kautta, joka vahvistaa lapsen kehonhallintaa, tarkkuutta ja luottamusta omiin kykyihinsä.
Motorinen kehitys on laaja kokonaisuus, jossa jokainen osa-alue tukee toistaan. Toimintaterapia etenee aina yksilöllisten tavoitteiden mukaan, ja tavoitteena on tukea asiakkaalle tärkeiden arjen taitojen onnistumista. Terapiassa voidaan keskittyä esimerkiksi johonkin seuraavista osa-alueista:
Karkeamotoriikka ja tasapaino: Harjoittelemme suurten lihasryhmien käyttöä, asennon hallintaa ja koordinaatiota. Tavoitteena on, että juokseminen, hyppääminen ja kiipeily sujuvat vaivattomasti.
Hienomotoriikka ja käden taidot: Vahvistamme sorminäppäryyttä ja käden pienten lihasten hallintaa. Tämä näkyy suoraan siinä, miten kynän käyttö, saksilla leikkaaminen tai helmien pujottelu onnistuvat.
Silmä-käsiyhteistyö: Harjoittelemme näköaistin ja käsien liikkeiden saumatonta yhteistyötä, jota tarvitaan esimerkiksi pallopeleissä, rakenteluleikeissä ja kirjoittamisessa.
Hahmottaminen: Tuemme lapsen kykyä hahmottaa omaa kehoaan suhteessa tilaan ja esineisiin, mikä helpottaa esimerkiksi esteiden väistämistä ja oman paikan löytämistä jonossa.
Toimintaterapiassa tavoitteena ei ole vain liikesuoritusten hiominen, vaan ikätasoinen osallistuminen ja itsestä huolehtiminen. Kun motoriikka paranee:
Omatoimisuus lisääntyy: Pukeminen, ruokailuvälineiden käyttö ja vetoketjun sulkeminen alkavat sujua ilman apua.
Koulutyö helpottuu: Kynäote kevenee ja hahmottaminen paranee, jolloin lapsen energia riittää paremmin itse oppimiseen.
Sosiaaliset taidot vahvistuvat: Lapsi uskaltaa lähteä mukaan vauhdikkaisiin pihaleikkeihin
Käytämme TerapiaMessissä lapsen mielenkiinnon kohteita harjoittelun motivaattorina. Terapiatila muuntuu tarvittaessa viidakkoradaksi, taidetyöpajaksi tai rakennustyömaaksi.
Leikki menetelmänä: Harjoittelu on verhottu leikkiin niin taitavasti, että lapsi kokee pitävänsä hauskaa samalla kun hän tekee vaativaa motorista työtä.
Välineistö: Hyödynnämme monipuolisesti keinuja, kiipeilyvälineitä, hernepusseja ja erilaisia käden taitojen materiaaleja.
Ohjaus arkeen: Annamme perheelle ja koululle vinkkejä siitä, miten motoriikkaa voi tukea huomaamatta osana tavallista päivää.
Motorista kehitystä tukevaan toimintaterapiaan voi tulla esimerkiksi
Hyvinvointialueen maksusitoumuksella tai palvelusetelillä.
Vakuutusyhtiön korvaamana (jos lapsellasi on lapsivakuutus, joka korvaa toimintaterapiaa)
Itse maksavana asiakkaana
Onnistunut toimintaterapia alkaa oikean terapeutin valinnasta. Alta pääset tutustumaan lasten motorista kehitystä tukeviin terapeutteihimme
Mitä ovat keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteet?
Keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteet voivat ilmetä lapsilla häiriöherkkyytenä, vaikeutena seurata ohjeita ja lyhytjänteisyytenä tehtävissä. Näiden haasteiden taustalla voi olla neurobiologisia tekijöitä, kuten ADHD, aistitiedon käsittelyn vaikeuksia, psykologisia tekijöitä (kuten ahdistus tai univaikeudet) sekä ympäristöllisiä häiriötekijöitä. Nämä haasteet voivat vaikuttaa lapsen koulumenestykseen, sosiaalisiin suhteisiin ja arjen hallintaan.
Kuinka autamme lasta, jolla on keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteita?
Toimintaterapeutti voi auttaa lasta, jolla on keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteita monin eri keinoin. Terapeutti voi muokata lapsen ympäristöä häiriötekijöiden vähentämiseksi ja rutiinien selkeyttämiseksi. Hän voi opettaa lapselle itsesäätelytaitoja, kuten hengitys- ja kehotietoisuusharjoituksia, jotka auttavat hallitsemaan vireystilaa ja parantamaan keskittymistä. Lisäksi lapselle voidaan tarjota aistitukea, jos haasteet liittyvät aistiyliherkkyyteen.
Tehtävien pilkkominen pienempiin osiin auttaa lasta keskittymään yhteen asiaan kerrallaan, ja terapeutti voi myös tukea lapsen motivaatiota yhdistämällä kiinnostuksen kohteet oppimiseen. Vanhempien ja opettajien ohjaus on tärkeää, jotta lapsen ympäristö tukee hänen kehitystään. Terapeutti seuraa lapsen edistymistä ja mukauttaa tukitoimia tarpeen mukaan, varmistaen, että lapsi saa parhaan mahdollisen tuen.