Lapsen ensimmäisten elinvuosien aikana liikunnalliset taidot kehittyvät huimaa vauhtia. Toisinaan motorisessa kehityksessä on kuitenkin haasteita, jotka voivat vaikeuttaa lapsen osallistumista saman ikäisten lasten leikkeihin tai hidastaa itsestä huolehtimisen taitojen oppimista ja itsenäistymistä.
Autismikirjo on neurokehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa kykyyn kommunikoida ja olla vastavuoroisessa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.
Oletko koskaan piirtänyt tai kirjoittanut näkyville sitä, mihin sinun aikasi kuluu? Paras tapa tarkastella oman elämän tasapainoa on tehdä arkensa näkyväksi.
Tasapainoinen elämä ja sen tavoittelu onkin kiehtonut ihmisiä pitkään, ja siitä keskustellaan varsin vilkkaasti mediassa ja somessa. Tässä postauksessa esittelemme amerikkalaisen toimintaterapeutin, Kathleen Matuskan kehittämän Tasapainoisen elämän mallin…
Ajankäytön ympyrä on menetelmä, jonka avulla voit tehdä itsellesi näkyville, miten käyttät omaa aikaasi. Oletko sinä jo kokeillut sitä? Jos et, niin tässä on sinulle ohjeet ympyrän käyttöön:
Toimintaterapia on kuntoutusta, jonka avulla pyritään mahdollistamaan ihmiselle mahdollisimman hyvä toimintakyky niissä asioissa, mistä hänen tulee omassa arjessaan selviytyä. Toimintaterapian monimuotoisuus syntyy siitä, että ihmisten arki voi sisältää niin paljon erilaisia asioita.
Mitä ovat keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteet?
Keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteet voivat ilmetä lapsilla häiriöherkkyytenä, vaikeutena seurata ohjeita ja lyhytjänteisyytenä tehtävissä. Näiden haasteiden taustalla voi olla neurobiologisia tekijöitä, kuten ADHD, aistitiedon käsittelyn vaikeuksia, psykologisia tekijöitä (kuten ahdistus tai univaikeudet) sekä ympäristöllisiä häiriötekijöitä. Nämä haasteet voivat vaikuttaa lapsen koulumenestykseen, sosiaalisiin suhteisiin ja arjen hallintaan.
Kuinka autamme lasta, jolla on keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteita?
Toimintaterapeutti voi auttaa lasta, jolla on keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteita monin eri keinoin. Terapeutti voi muokata lapsen ympäristöä häiriötekijöiden vähentämiseksi ja rutiinien selkeyttämiseksi. Hän voi opettaa lapselle itsesäätelytaitoja, kuten hengitys- ja kehotietoisuusharjoituksia, jotka auttavat hallitsemaan vireystilaa ja parantamaan keskittymistä. Lisäksi lapselle voidaan tarjota aistitukea, jos haasteet liittyvät aistiyliherkkyyteen.
Tehtävien pilkkominen pienempiin osiin auttaa lasta keskittymään yhteen asiaan kerrallaan, ja terapeutti voi myös tukea lapsen motivaatiota yhdistämällä kiinnostuksen kohteet oppimiseen. Vanhempien ja opettajien ohjaus on tärkeää, jotta lapsen ympäristö tukee hänen kehitystään. Terapeutti seuraa lapsen edistymistä ja mukauttaa tukitoimia tarpeen mukaan, varmistaen, että lapsi saa parhaan mahdollisen tuen.