Oletko koskaan piirtänyt tai kirjoittanut näkyville sitä, mihin sinun aikasi kuluu? Usein tuntuu, että yhteiskuntamme ja me sen jäseninä podemme kroonista kiirettä, mutta oletko koskaan pysähtynyt havainnoimaan sitä, mihin oikeastaan käytät aikasi, ja onko sinulla oikeasti kiire?

Elämän tasapainoa tutkineen toimintaterapeutin, Kathleen Matuskan mukaan paras tapa tarkastella oman elämän tasapainoa on tehdä arkensa näkyväksi. Kuljemme suuren osan elämästämme autopilotti päällä ja toimimme tapojemme ja rutiiniemme ohjaamina, koemme että meidän on pakko tehdä tiettyjä asioita elämässämme, mutta pysähdymme vain harvoin tutkailemaan, mikä nämä toiminnat tekee meille pakolliseksi. Elämän tasapainoa tarkkailevissa tutkimuksissa käytetään usein menetelmänä päiväkirjan kirjoittamista siitä, mitä koehenkilö tekee, sillä ihmisten kertomukset arjestaan yksin kertovat pelkästään mielen sisäisistä kokemuksista ilman linkkiä todelliseen toimintaan. Tasapaino kun on kokemus, johon vaikuttavat sekä omat ajatukset että todellinen toiminta.

Toimintaterapeuttina aloitan yleensä uuden asiakkaan elämään tutustumisen tekemällä asiakkaan kanssa jollakin tavalla näkyväksi, mitä toimintaa hänen arkeensa kuuluu, minkä jälkeen poimimme yhdessä arjesta ne ongelmakohdat, joihin asiakas haluaa muutosta.

Ensimmäisen kerran oivalsin, että tätä menetelmää kannattaa käyttää myös oman elämän tutkiskeluun ja suunnitteluun, kun olin ollut yrittäjänä noin vuoden verran, ja huomasin, että elämässä on nyt niin monta palikkaa, että oman pään kovalevy ei tahdo riittää tätä kaikkea pyörittämään ilman jonkinlaisia lisäapukeinoja. Sittemmin olenkin kokeillut lukuisia erilaisia keinoja millä voin tehdä oman arkeni näkyväksi, niin että voin paremmin lähteä suunnittelemaan arkeani kohti seuraavaa askelta, mihin haluan elämässäni mennä.

Menetelmiä oman arjen näkyväksi tekemiseen on useita, ja eri menetelmillä on kaikilla omat hyvät ja huonot puolensa. Nostan tässä esiin muutaman, jotka olen itse kokenut hyödyllisimmiksi. Ensimmäisellä kerralla arkea tutkiessani hyödyin todella paljon päiväkirjamaisesta oman ajankäytön seuraamisesta, jossa kirjasin eräänlaiseen lukujärjestykseen kaikki, mitä päivän aikana tein. Tämä auttoi minua huomaamaan omia tapoja, joihin en ollut aikaisemmin kiinnittänyt huomiota, ja nimeämään roolejani. Lisäksi opin ottamaan erilaisia elämän eteen tuomia yllätyksiä paremmin huomioon, ja huomasin, kuinka paljon oikeasti saan aikaan asioita, verrattuna siihen, mitä odotan itseltäni. Näin opin paremmin mitoittamaan tavoitteitani. Nykyisin olen jo paremmin selvillä omista aikasyöpöistäni ja elämäni osa-alueista, minkä vuoksi tällä hetkellä minulle toimii paremmin käsitekarttatyöskentely, jossa kirjaan ylös elämäni eri osa-alueet, ja niihin liittyvät toiminnat tai asiat. Uuden käsitekartan tekeminen on minulle erityisen tärkeää aina silloin, jos elämäntilanteeseeni tulee jokin muutos. Käsitekartan tehtyäni pystyn jäsennellymmin suunnittelemaan kalenteriini omaa ajankäyttöäni.

Omasta elämästään on jännittävääkin tehdä havaintoja, varsinkin kun pysähtyy tarkastelemaan omaa elämäänsä eri elämäntilanteissa. Tein noin vuosi sitten omaa arkeani näkyväksi täyttämällä lukujärjestyksen arjestani ja merkitsemällä ajankäytön ympyrään, kuinka kauan minulla kuluu aikaa erilaisiin asioihin elämässäni. Nyt tänä kesänä tein nuo tehtävät uudelleen, ja elämäni oli aivan eri näköistä, kuin edellisellä kerralla. Mielenkiintoista tässä oli se, että vaikka elämäni oli näillä eri kerroilla paperilla varsin eri näköistä, olivat tunnetilat ja esimerkiksi se, kuinka kiireiseksi koin itseni, kuitenkin hyvin samanlaisia. Tämä kertookin mielestäni paljon siitä, että elämän tasapaino on tosiaankin subjektiivinen kokemus ja tunnetila, johon omat valinnat ajankäytön suhteen vaikuttavat, mutta johon vaikuttaa myös ympäristöstä tuleva kuormitus. Tasapaino vaatiikin erilaisia valintoja eri elämäntilanteissa. Siksi on niin tärkeää harjoitella suunnittelemaan ajankäyttöään, koska sitä joutuu tekemään jatkuvasti. Elämä muuttuu koko ajan, joten se, mitkä ovat elämässä niitä oikeita tai hyviä valintoja tällä hetkellä, muuttuu myös koko ajan.

Suosittelen oman ajankäytön tarkastelua lämpimästi jokaiselle, joka kokee, että elämä ei tällä hetkellä ole sellaista kuin toivoisi. Jotta tietää minne menee, täytyy tietää, mistä lähtee liikkeelle.

Keskittyminen ja tarkkaavuus

Mitä ovat keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteet?

Keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteet voivat ilmetä lapsilla häiriöherkkyytenä, vaikeutena seurata ohjeita ja lyhytjänteisyytenä tehtävissä. Näiden haasteiden taustalla voi olla neurobiologisia tekijöitä, kuten ADHD, aistitiedon käsittelyn vaikeuksia, psykologisia tekijöitä (kuten ahdistus tai univaikeudet) sekä ympäristöllisiä häiriötekijöitä. Nämä haasteet voivat vaikuttaa lapsen koulumenestykseen, sosiaalisiin suhteisiin ja arjen hallintaan.

Kuinka autamme lasta, jolla on keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteita?

Toimintaterapeutti voi auttaa lasta, jolla on keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteita monin eri keinoin. Terapeutti voi muokata lapsen ympäristöä häiriötekijöiden vähentämiseksi ja rutiinien selkeyttämiseksi. Hän voi opettaa lapselle itsesäätelytaitoja, kuten hengitys- ja kehotietoisuusharjoituksia, jotka auttavat hallitsemaan vireystilaa ja parantamaan keskittymistä. Lisäksi lapselle voidaan tarjota aistitukea, jos haasteet liittyvät aistiyliherkkyyteen.

Tehtävien pilkkominen pienempiin osiin auttaa lasta keskittymään yhteen asiaan kerrallaan, ja terapeutti voi myös tukea lapsen motivaatiota yhdistämällä kiinnostuksen kohteet oppimiseen. Vanhempien ja opettajien ohjaus on tärkeää, jotta lapsen ympäristö tukee hänen kehitystään. Terapeutti seuraa lapsen edistymistä ja mukauttaa tukitoimia tarpeen mukaan, varmistaen, että lapsi saa parhaan mahdollisen tuen.