Asiakas oman elämänsä asiantuntijana – Mitä asiakaslähtöisyys tarkoittaa TerapiaMessin arjessa?

Asiakaslähtöisyys on yksi TerapiaMessin perusarvoista, joiden varaan olemme TerapiaMessin perustamisesta saakka rakentaneet palvelutarjontamme ja yrityksemme koko toiminnan. Kuitenkaan emme halua asiakaslähtöisyyden olevan pelkkä juhlava ilmaus, vaan haluamme, että se toimintamme kivijalkana kantaa läpi koko toimintaterapiaprosessin ja näkyy sekä terapeutin työssä että asiakkaan kokemuksessa. Mitä siis tarkoittaa asiakaslähtöisyys? Meidän mielestämme se kiteytyy lupauksessamme: Kohtaamme asiakkaan tasavertaisena oman elämänsä asiantuntijana.

Ajatus tasavertaisesta kohtaamisesta purkaa hierarkisen asetelman, joka toisinaan liitetään terveydenhuollon palveluihin. Emme asetu asiakkaan yläpuolelle kertomaan, miten hänen tulisi elää. Sen sijaan rakennamme kumppanuuden, jossa me tuomme pöytään ammatillisen osaamisemme toimintakyvyn tukemisesta, ja asiakas tuo mukanaan arvokkaimman tiedon: oman elämänsä, toiveensa ja arkensa realiteetit.

Aito kohtaaminen alkaa kuuntelemisesta

Asiakaslähtöinen toimintaterapia ei ala vasta vastaanottohuoneessa, vaan jo ensimmäisistä yhteydenotoista ja oikean terapeutin valitsemisesta. Sen vuoksi haluammekin aina jo alussa selvittää, millainen asiakkaan elämäntilanne on ja kuka meidän tiimistämme olisi juuri hänelle sopivin kumppani kuntoutusmatkalle.

Usein asiakkaamme tulevat terapiaan lääkärin tai kuntoutustyöryhmän lähetteellä tai jonkun toisen suosituksesta. Silloin on erityisen tärkeää pysähtyä kysymään asiakkaan omia ajatuksia ja toiveita: Mitä sinulle kuuluu? Miltä sinun arkesi näyttää nyt, ja millaista toivoisit sen olevan?. Emme oleta tietävämme vastauksia valmiiksi diagnoosin perusteella, vaan teemme arjen näkyväksi yhdessä asiakkaan kanssa.

Tavoitteet syntyvät asiakkaan merkityksellisestä arjesta

Toimintaterapian ytimessä on mahdollistaminen. Mutta kuka päättää, mitä toimintaa mahdollistetaan? Aidosti asiakaslähtöisessä terapiassa vastaus on aina asiakas itse.

Käytämme työssämme toimintaterapeutteina menetelmiä, joiden avulla varmistamme, että emme hoida vain oiretta, vaan tuemme ihmistä hänelle merkityksellisissä asioissa. Joskus se voi tarkoittaa sitä, että toisten odotuksista kumpuava tavoite, vaikkapa tietyt kotityöt, kuten sängyn petaaminen, ei olekaan se, mihin suurimmat ”paukut” kannattaa laittaa, jos asiakkaan oma intohimo ja voimavarat suuntautuvat vaikkapa opiskeluun tai työhön.

Kun tavoitteet nousevat asiakkaan omasta motivaatiosta ja arvomaailmasta, kuntoutuksesta tulee vaikuttavampaa. Motivaatio harjoitteluun löytyy luonnostaan, kun tavoitteena on asia, jolla on oikeasti väliä.

Kiire on asiakaslähtöisyyden vihollinen

Emme väitä, että asiakaslähtöisyys olisi aina helppoa. Terveydenhuollon todellisuudessa kiire ja resurssipula ovat aitoja haasteita, jotka voivat helposti kaventaa asiakkaan tilaa tulla kuulluksi. Joskus asiakkaan omat toiveet ja lähetteen tavoitteet voivat olla ristiriidassa, tai esimerkiksi lapsiasiakkaan ja vanhempien näkemykset eroavat toisistaan.

Juuri näissä hetkissä ammattitaitomme punnitaan. Meidän tehtävämme toimintaterapeutteina on pitää asiakkaan ääni kuuluvilla ja luoda tilaa rauhalliselle kohtaamiselle. Uskomme, että kun alun tavoitteenasetteluvaiheessa maltamme kuunnella ja rakentaa luottamusta, pääsemme lopputuloksissa pidemmälle.

Haluamme olla nimemme mukaisesti messissä asiakkaidemme arjessa – kulkijoina rinnalla, emme vetäjinä edessä tai työntäjinä takana.

Kiinnostuitko aiheesta?

Syvennyimme asiakaslähtöisyyden teemoihin, haasteisiin ja onnistumisiin vuoden 2026 ensimmäisessä Mukana arjessa -podcastimme jaksossa. Jaksossa avaamme esimerkkien kautta, miten asiakaslähtöisyys näkyy työssämme ja miten ratkotaan tilanteita, joissa asiakkaan ja ympäristön toiveet eivät kohtaa.

🎧 Kuuntele jakso ”Arvona asiakaslähtöisyys” tästä Linkistä

Toimintaterapeutti ja lapsiasiakas

Keskittyminen ja tarkkaavuus

Mitä ovat keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteet?

Keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteet voivat ilmetä lapsilla häiriöherkkyytenä, vaikeutena seurata ohjeita ja lyhytjänteisyytenä tehtävissä. Näiden haasteiden taustalla voi olla neurobiologisia tekijöitä, kuten ADHD, aistitiedon käsittelyn vaikeuksia, psykologisia tekijöitä (kuten ahdistus tai univaikeudet) sekä ympäristöllisiä häiriötekijöitä. Nämä haasteet voivat vaikuttaa lapsen koulumenestykseen, sosiaalisiin suhteisiin ja arjen hallintaan.

Kuinka autamme lasta, jolla on keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteita?

Toimintaterapeutti voi auttaa lasta, jolla on keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteita monin eri keinoin. Terapeutti voi muokata lapsen ympäristöä häiriötekijöiden vähentämiseksi ja rutiinien selkeyttämiseksi. Hän voi opettaa lapselle itsesäätelytaitoja, kuten hengitys- ja kehotietoisuusharjoituksia, jotka auttavat hallitsemaan vireystilaa ja parantamaan keskittymistä. Lisäksi lapselle voidaan tarjota aistitukea, jos haasteet liittyvät aistiyliherkkyyteen.

Tehtävien pilkkominen pienempiin osiin auttaa lasta keskittymään yhteen asiaan kerrallaan, ja terapeutti voi myös tukea lapsen motivaatiota yhdistämällä kiinnostuksen kohteet oppimiseen. Vanhempien ja opettajien ohjaus on tärkeää, jotta lapsen ympäristö tukee hänen kehitystään. Terapeutti seuraa lapsen edistymistä ja mukauttaa tukitoimia tarpeen mukaan, varmistaen, että lapsi saa parhaan mahdollisen tuen.