Lapsen ensimmäisten elinvuosien aikana liikunnalliset taidot kehittyvät huimaa vauhtia. Lapsen keho muuttuu jatkuvasti ja liikkumisen avulla lapsi tutustuu niin omaan kehoonsa, kuin ympäristöönsä. Liikunnalliset leikit ja toiminnat ovat iso osa lapsen arkea päivähoidossa ja koulussa. Normaalisti kehittyvä lapsi hakeutuu luontaisesti liikunnalliseen toimintaan ja nauttii siitä. 

Toisinaan motorisessa kehityksessä on kuitenkin haasteita, jotka voivat vaikeuttaa lapsen osallistumista saman ikäisten lasten leikkeihin tai hidastaa itsestä huolehtimisen taitojen oppimista ja itsenäistymistä. Lasten motorinen kehitys tapahtuu hyvin yksilöllisessä järjestyksessä, minkä vuoksi vanhemman voi olla vaikea arvioida, mikä kuuluu normaalin vaihtelun piiriin, ja milloin oman lapsen motorisesta kehityksestä olisi syytä olla huolissaan.  

Lapsen motoriikka kehittyy vaiheittain 

Lapsen motorinen kehitys etenee aina yksilöllisesti. Vauvan motoriikka kehittyy päästä jalkoihin, eli pään kannattelu on lapsen ensimmäisiä motorisia taitoja. Toinen kehityksen ominaispiirre on, että kehon hallinta kehittyy keskialueelta reunoille. Vauvan karkeamotoriikka, eli suurten lihasten hallinta kehittyy ensin, ja pienten lihasten hallinta, eli hienomotoriikka tämän jälkeen. Lapsi esim. pystyy ensin heiluttamaan käsiään ja potkimaan jaloillaan ja vasta sitten alkaa tarttua esineisiin. Vauvavuoden ominaispiirteenä ovat myös refleksit ja heijasteet, jotka näkyvät ja sammuvat kehityksen eri vaiheissa tukien lapsen kehitystä. Vauvavuonna tapahtuu todella paljon, ja vanhemman kannattaakin pysähtyä ihailemaan oman lapsen liikunnallisten taitojen harjoittelua. Jaksaisitko nyt aikuisena tehdä yhtä paljon toistoja uuden taidon harjoittelemiseksi? 

Vauvavuoden jälkeen lapsen vauhti kiihtyy ja motoriset taidot monipuolistuvat asteittain. Fysioterapeutti Enni Laitinen on koonnut lapsen motorisen kehityksen vaiheista ja niiden tukemisesta kivan selkeän blogikirjoituksen, jonka linkkaamme tämän blogipostauksen loppuun. Myös Mannerheimin lastensuojeluliiton sivuilta löytyy todella kattava tietopankki lapsen kehityksen eri osa-alueista, myös liikunnallisesta kehityksestä eri ikävaiheissa. Löydät linkin myös MLL:n sivuille tämän postauksen lopusta. 

Mitkä merkit voivat kieliä motorisen kehityksen haasteista? 

Motorisen kehityksen haasteet saattavat näkyä lapsen arjessa esimerkiksi siten, että lapsi leikkii mielellään paikallaan, ja muiden saman ikäisten lasten liikunnallisiin leikkeihin liittyminen on hankalaa. Esimerkiksi leikkipuistossa motorisiin toimintoihin ryhtyminen voi pelottaa, ja lapsi saattaa vältellä vaikkapa kiipeilyä ja liukumäestä laskemista. Toisinaan taas lapsi saattaa olla todella vauhdikas, vaikka kehon hallinnassa olisikin hankaluuksia. Tällöin motorisessa toiminnassa syntyy herkästi vaaratilanteita ja sattuu vahinkoja.  

Miten toimintaterapialla voidaan tukea lapsen motorista kehitystä? 

Toiminta- ja fysioterapeutit voivat tukea lapsen motorista kehitystä, jos siinä todetaan viivettä tai poikkeavuutta. Usein nämä kuntoutusmuodot myös täydentävät toisiaan ja lapsi saa molempia kuntoutuksia rinnakkain. Toiminta- ja fysioterapia lähestyvät lapsen motoriikan haasteita hieman eri näkökulmista. Fysioterapian painottaessa kehon liikkuvuuden, lihasvoiman ja koordinaation kehittymistä, toimintaterapia keskittyy lapsen toimintakyvyn ja ikätasoisen itsenäisyyden edistämiseen arjessa. Lasten toimintaterapiassa tyypillisiä tavoitteita ovatkin erilaiset arjessa tarvittavat taidot kuten itsenäinen pukeutuminen, kengän nauhojen solmiminen, nappien tai vetoketjun kiinnittäminen, itsenäinen syöminen tai välipalan tekeminen itselle sekä leikkiminen ja leikkeihin tai harrastuksiin osallistuminen. Koululaisilla myös itsenäinen koulumatkan kulkeminen, läksyjen tekeminen, kirjoittaminen ja käden taidot ovat iso osa arkea, ja nousevat usein tavoitteiksi toimintaterapiassa.   

Kuntoutuksen tarvetta arvioidaan neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa, ja vanhemman kannattaakin neuvolakäynnillä herkästi tuoda esille, jos hän tai joku muu lasta kasvattava aikuinen, kuten päiväkodin hoitajat ovat huolissaan lapsen kehityksestä. Motorisen toiminnan haasteisiin puuttuminen varhaisessa vaiheessa on tärkeää, sillä haasteiden pitkittyessä osallistuminen ikätasoiseen toimintaan voi vaikeutua ja aiheuttaa ongelmia myös muille elämän osa-alueille, kuten sosiaaliseen kanssakäymiseen, tunnesäätelyyn tai keskittymiseen ja tarkkaavuuden ylläpitämiseen. 

Vanhemman malli kannustaa lasta liikkumaan 

Vanhemmalla on tärkeä rooli lapsen liikunnallisen kehityksen tukijana. Lapsi nauttii vanhemman seurasta ja yhteisestä tekemisestä. Kun vanhempi kannustaa lasta liikkumaan, ja näyttää itse mallia omalla toiminnallaan, innostuu lapsikin helpommin liikkumaan ja löytää rohkeutta kokeilla haastaviakin toimintoja. Lapselle voi olla hieno elämys, kun vanhempi, vierestä seurailun sijaan, lähteekin leikkipuistossa mukaan keinumaan, kiipeilemää tai laskemaan liukumäkeä. 

Karkeamotoriikkaa voi kehittää monenlaisilla toiminnoilla arjessa. Esimerkiksi metsäretket, epätasaisella alustalla kävely, temppuradat, pallottelut sekä erilaiset syvätuntoaistimuksia tarjoavat toiminnat, kuten painiminen, renkailla roikkuminen, raskaiden esineiden kantaminen tai työntäminen antavat lapselle kokemuksia hänen oman kehonsa toiminnasta ja kehittävät karkeamotorisia taitoja. Hienomotoriikkaa taas voi kehittää mm. pelailemalla korttipelejä, askartelemalla ja vaikkapa liimailemalla tarroja, muovailemalla tai repimällä paperia. Myös erilaisiin arjen askareisiin sisältyy paljon motorisia taitoja kehittäviä liikkeitä, ja usein varsinkin pienet lapset tulevatkin innokkaasti mukaan auttamaan vanhempaa arjen askareissa. 

Laitinen Enni – Lapsen motorisen kehityksen vaiheet ja niiden tukeminen: https://ennilaitinen.com/blogi/lapsen-motorisen-kehityksen-vaiheet-niiden-tukeminen/  

Mannerheimin lastensuojeluliitto – kattava tietopankki lapsen kehityksestä: https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/0-1-v/vauvan-liikunnallinen-kehitys/