Tasapainoisesta elämästä ja toiminnallisesta tasapainosta on lukemattomia eri määritelmiä, joille kuitenkin kaikille tuntuisi olevan yhteistä näkemys siitä, että tasapainoinen elämä tukee terveyttä. Tasapainoinen elämä ja sen tavoittelu onkin kiehtonut ihmisiä pitkään, ja siitä keskustellaan varsin vilkkaasti mediassa ja somessa. Kun googlen hakukenttään kirjoittaa sanaparin Life Balance, saa noin 1 730 000 000 tulosta (27.3.2020), mikä kertoo jotakin aiheen suosiosta. Tässä postauksessa esittelemme amerikkalaisen toimintaterapeutin, Kathleen Matuskan kehittämän Tasapainoisen elämän mallin (Life Balance Model), johon hän on koonnut tutkimuksensa pohjalta oman näkemyksensä tasapainoisen elämän peruspilareista.
Millaista on tasapainoinen elämä?
Life Balance-malli määrittelee, että tasapainoisessa elämässä se mihin todellisuudessa käyttää aikaansa, vastaa melko hyvin toiveita siitä, mihin ihminen haluaisi käyttää aikaansa. Malli ei pyri tarjoamaan valmiiksi pureskeltuja ratkaisuja tasapainoiseen elämäntapaan, tai kuvaile kuinka paljon aikaa ihmisen tulisi käyttää tiettyihin asioihin, kuten työhön, nukkumiseen, lepoon tai harrastuksiin, ollakseen onnellinen. Sen sijaan mallissa kiinnitetään huomiota siihen kuinka ihmisen valitsema toiminta vastaa hänen omiin tarpeisiinsa ja toiveisiinsa. Tasapainoinen elämä on siis sellaista, jossa ihminen kokee, että hänen tarpeensa ja toiveensa tyydyttyvät riittävässä määrin.
Toiminnalliset perustarpeet
Life Balance mallin mukaan on olemassa neljä toiminnallista perustarvetta, joista tulee huolehtia, koska ne mahdollistavat sen, että voi kokea tyytyväisyyttä ja tasapainoa elämässään.
Mallin mukaan ihmisten täytyy osallistua arjessaan toimintaan joka…
- pitää huolta kehon hyvinvoinnista: Tähän kuuluu esimerkiksi riittävän unen saaminen, terveellinen syöminen, liikunta ja muu terveydestä huolehtiminen
- tukee positiivisia ja voimaannuttavia ihmissuhteita: Eli tehdään asioita ihmisten kanssa, joista me välitämme, ja jotka välittävät meistä
- on haastavaa ja mielenkiintoista: Ainakin jonkin toiminnan täytyy tarjota meille haasteita. Suuri osa päivittäisistä tekemisistämme, kuten laskujen maksaminen, siivoaminen tms., ei ole kovin mielenkiintoisia tai haastavia. Sen sijaan jokaisen olisi löydettävä se oma juttu, joka tarjoaa haasteita
- vahvistaa positiivista identiteettiä: Nämä toiminnat auttavat meitä täyttämään roolejamme, ja olemaan niitä ihmisiä, joita haluamme olla. Esimerkiksi lasten hoitaminen, kotitöiden teko tai vapaaehtoistoiminta ei välttämättä ole haastavaa, mutta se voi olla tärkeää.
Ajankäytön suunnittelu on taito
Life Balance mallin mukaan uskotaan, että näiden toiminnallisten perustarpeiden lisäksi tasapainoisessa elämässä se, kuinka paljon haluat käyttää aikaa eri asioihin ja se, kuinka paljon oikeasti käytät aikaa noihin asioihin, kohtaavat. Mallin kehittänyt Matuska ajatteli ensin ajankäytön suunnittelun olevan viides toiminnallinen perustarve, mutta tutkimusten myötä hän huomasi, että itse asiassa tällainen oman ajan käyttämisen suunnittelu on tarpeen sijaan pikemminkin taito, jota jokainen voi harjoitella, ja jonka avulla voidaan tyydyttää toiminnallisia tarpeita.
Jokaisella meillä on käytössämme vain 24 tuntia, ja jokaisen täytyy itse tehdä valinnat siitä, mihin tuon ajan käyttää. Jokaisella meillä on yksilölliset toiveet siitä, mitä haluaisimme tehdä sekä ympäristön tai itsemme asettamat vaatimukset siitä, mitä meidän täytyy tehdä. Koska toiminta, joka toiselle on rentouttavaa, saattaa toiselle olla suorastaan kiduttavan tylsää, on tasapainoinen elämä tietenkin eri näköistä jokaisella. Ei olekaan tärkeää miettiä, mitä tiettyä toimintaa jokaisen tulisi tehdä, vaan ennemminkin pyrkiä havainnoimaan omia tarpeita, mihin haluan käyttää aikaani ja sitten pyrkiä suunnittelemaan aikataulunsa vastaamaan omia tarpeitaan. Tyydyttävien aikataulujen suunnittelu vaatii itsetuntemusta ja ymmärrystä siitä, mikä on itselle tärkeää. On osattava asettaa tavoitteita ja tarvitaan myös sitkeyttä pitää kiinni suunnitelmistaan.
Entäs ympäristö?
On tietysti selvää, että ympäristö voi joko tukea meitä tasapainoiseen elämään tai asettaa esteitä tasapainon saavuttamiselle. Työssä käydään yleensä, jotta ansaitaan rahaa, eikä omaan työaikaan voi aina vaikuttaa. Lapsia ei voi noin vain hiljentää, jotta voi osallistua mielenkiintoiseen tai haastavaan toimintaan, ja on lukemattomia muuttujia, jotka estävät asioita menemästä suunnitelmien mukaan. Tämän vuoksi elämän tasapainottelu on jatkuvaa puuhaa, ja vaatii taitoa kiertää ympäristön asettamia esteitä arjessa.
Kohti tasapainoa
Tasapaino alkaa ensin pysähtymällä tarkastelemaan, mihin aikansa käyttää ja sitten tekemällä elämäänsä tasapainoa tukevia muutoksia. On pysähdyttävä kuuntelemaan itseään ja tarkastelemaan elämäänsä, jotta näkee, mitä on tarvetta muuttaa. Löytyykö sinun arjestasi toimintaa tukemaan jokaista Tasapainoisen elämän mallin toiminnallista perustarvetta? Osaatko suunnitella ajankäyttöäsi siten, että tunnet tasapainoa ja tyytyväisyyttä arjessasi?
Olemme Lauran kanssa koonneet tasapainoisesta elämästä Tasapainoa arkeen -verkkokurssin, jolla käydään erilaisten tekstien, videoiden ja tehtävien avulla läpi oman arjen tasapainoa, ja tehdään muutoksia, jotka tukevat tasapainoista elämää. Jos kiinnostuit aiheesta, niin käy kurkkaamassa lisätietoja klikkaamalla kurssin otsikkoa.
Terkuin Maiju